Harjoittelu


harjoittelu

Miekkailuharjoittelu: ikä ei ole miekkailussa mikään este. Lajia voi harrastaa juniorista aina myöhään eläkeikään.

Miekkailun oppiminen on hyvin hidasta, se ei ole helppo urheilulaji. Yleensä vasta 1-2 vuoden kuluttua harjoittelun aloittamisesta laji tarjoaa enemmän uusia mielenkiintoisia ulottuvuuksia kuin se “outo alkeisharjoittelu”, jonka tarkoitusta on vaikea ymmärtää.

Miekkailun vaikeudet johtuvat liikkeiden “luonnottomuudesta”, moninaisuudesta sekä niiden käytöstä vastustajaa vastaan harjoitustilanteissa ja kilpailuissa. Nämä vaikeudet vähenevät alusta lähtien, jos harjoittajalla on luontaista fyysistä joustavuutta ja liikunnallista vaistoa.

Ikä ei ole miekkailussa mikään este. Lajia voi harrastaa juniorista aina myöhään eläkeikään. Harrastelija voi nauttia otteluista pienemminkin fyysisin ponnistuksin kuin kilpamiekkailija. Jos haluaa kohota huipulle, on miekkailu aloitettava nuorena, ja sitä on harrastettava kauan. Parasta aloittamisikää on vaikea sanoa, koska miekkailu on sekä fyysisistä ja henkisistä vaatimuksista johtuen yksilöllinen laji. Seuramme järjestää kursseja ja miekkailuopetusta aina 5-vuotiaista lähtien. Nuorimmille “zorroille” harjoittelu on hyvin leikkipitoista, yleisliikuntaa ja sosiaalisuutta korostavaa.

Varsinainen miekkailuharjoittelu jakaantuu:

  • fyysisten valmiuksien hankkimiseen miekkailun kannalta
  • lajiharjoitteluun
  • psykologiseen harjoitteluun ja teoriaan

Miekkailussa on kysymys taistelusta, joka olisi ymmärrettävä ensimmäisestä hetkestä lähtien. Tekniikka ei ole miekkailussa päämäärä, vaan se on taistelun väline, keino. Ja sitten menestykseen johtaa vain kova harjoittelu, jota jaksavat tehdä pitkäjännitteiset ja hyväkuntoisiksi haluavat. Miekkailussa ei ole salapistoja eikä oikotietä onneen.

Miekkailun oppiminen etenee asteittain. Perusopetus annetaan kursseilla ja sen jälkeenkin vielä kauan opetus ryhmäkohtaista peruskoulutusta ase- ja jalkatyöhön keskittyvää. Jatkokoulutus tapahtuu vähitellen henkilökohtaisemmin, tekniikkaa ja liikkuvuutta monipuolistetaan, toistoja lisätään ja miekkailijan henkilökohtaista taktista ajattelukykyä pyritään kasvattamaan. Erilliset jalkatyö- ja reaktioharjoitteet muodostavat oleellisen osan harjoitteluohjelmassa fyysisten yleisharjoitteiden lisäksi.

Teorian merkitys ja sen jatkuva harjoittaminen miekkailuvalmennuksessa on jo kauan tunnettu huippumiekkailumaissa. Oskari Väänänen, suomalaisen miekkailun uranuurtajia, kirjoitti jo vuonna 1956:

“Miekkailu on urheiluna nykyään kehittynyt niin vaativaksi, että korkeisiin saavutuksiin ei siinä päästä pelkällä fyysisellä harjoittamisella. On perehdyttävä myös perusteellisesti teoriaan ja harjoitettava ajatustaan ja mielikuvitustaan päästäkseen huippumiekkailijoiden valittuun joukkoon.”

Miekkailuun sovelletun yleisliikunnallisten harjoittelun ulkopuolisista lajeista mainittakoon sopivina mm. eri pallopelit, sähly, squash, lenkkeily, voimistelu, uinti, hiihto.

Print Friendly, PDF & Email